• {image:text}

    Syöttikala houkuttelee mateen katiskaan

    Virtain Toisvesi lukeutuu yli 90 metrin maksimisyvyydellään Suomen syvimpien järvien joukkoon. Toisveden selällä näkee niin kesällä kuin talvella lähes joka päivä ammattikalastaja Pasi Luoman. Kesäisin hän liikkuu veneellä ja talvella moottorikelkalla. Pääosa Luoman saaliista nousee verkoilla ja verkkokaloista tärkein on kuha, jota Luoma pyytää kesällä avovedestä ja talvella jään alta. Toinen tärkeä saaliskala on järvien pieni hopeakylki, muikku. Sitä Luoma kalastaa verkoilla heinäkuusta jäiden tuloon, yleensä päivittäin. Saaliiksi tulee ympäri vuoden myös madetta ja haukea, sesonkiluontoisesti siikaa ja ahventa. Luoma pauloittaa verkkonsa itse ja hankkii kaikki pauloitustyöhön tarvittavat pauloitusvälineet Kivikankaalta. Mateenpyynnissä hän käyttää kalaverkkojen lisäksi katiskoita ja nekin on hankittu samasta paikasta.

    Lue lisää
    Julkaistu 25.01.2019
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Miekojärvi – maailman pohjoisin kuhavesi

    Jouko Sirkkala

    Miekojärvi - lompoloitten äiti - Tengeliönjoen vesistöalueen suurin järvi sijaitsee napapiirillä Pellon ja Ylitornion kunnan alueella noin 30 km etäisyydellä Tornionjoesta, jonka kautta Miekojärvi laskee puhtaat vetensä mereen.
     
    Lue lisää
    Julkaistu 08.11.2018
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Verkoilla pyydetään kala syötäväksi


    Kalaisissa vesissämme piilee suuri uusiutuva luonnonvara. Ellei ole erityisiä vaatimuksia lajien suhteen, esimerkiksi lahnasta ja ahvenesta saa herkullisia aterioita kun ne osaa oikein käsitellä ja valmistaa.

     
    Lue lisää
    Julkaistu 08.11.2018
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Kalaverkkojen puhdistus ja käsittely köytenä


    Kalaverkkojen käsittely ei tosiaankaan ole rakettitiedettä. Yleensä matalammat verkot lasketaan ja nostetaan puikkaria käyttäen, mutta toisella tekniikalla isommatkin verkot sujahtavat sujuvasti veteen. Jos verkkoja on paljon tai verkot ovat korkeita, kannattaa ne laskea suoraan paljusta “köytenä” veteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että verkosta muodostetaan "köysi" keräämällä ylä- ja alapaula yhteen. Verkkonippu otetaan pakkauksestaan ja asetellaan maahan niin, että yläpaula on yhdellä puolella ja toisella puolella alapaula. Irrota puikkari ja avaa narut, joilla verkko on sidottu nippuun. Aseta verkkopalju eteesi ja ota yläpaulan lenkistä kiinni. Seuraa verkon päätypaulaa, kunnes alapaulan nurkka löytyy. Vedä verkko molemmat paulat rinnakkain (köytenä) paljuun. Näin valmisteltuna korkea verkko on helppo laskea veteen, ja se myös nostetaan vedestä samalla tavalla. Huomioi, että alapaula on noin 20 % yläpaulaa pidempi, eli alapaulaa kerätään hiukan yläpaulaa enemmän. Hyvällä säällä kalat kannattaa irrottaa ja verestää samalla jo verkkoja nostettaessa.

    Kaksoispaulaverkot soveltuvat köytenä käsittelyyn hyvin, koska apupaulojen kanssa pauloitetuissa verkoissa on riittävästi vetolujuutta ja ne pysyvät muita paremmin selvinä. Verkonvetokonetta käytettäessä apupaula verkossa on lähes välttämätön estämään paulojen venymistä. Kun verkot ovat puhtaat, ne voidaan jättää pyyntiin pitkäksikin aikaa. Tällöin riittää, kun niistä irrotetaan kalat riittävän usein, eli lämpimän veden aikaan 2 kertaa vuorokaudessa ja talvella vähintään pari kertaa viikossa.

     
    Lue lisää
    Julkaistu 07.11.2018
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Kalavedet kuntoon kalastamalla

    Ari Manninen, Ristiina

    Järvet ja joetkin voivat sairastua. Jos vesi muuttuu aikaisempaa sameammaksi ja kalansaalis alkaa koostua pääasiassa vain pienistä särkikaloista, on syytä pohtia syntyjä syviä. Miten vesistön virkistysarvoa voitaisiin kohentaa ja se saataisiin tuottamaan toivotumpia saaliita?

    Tavanomaisin kalaveden hoitotoimenpide on osakaskunnan lupatulojen heittäminen järveen kalanistutusten muodossa. Valitettava usein käy kuitenkin niin, että kalanpoikaset nähdään viimeisen kerran silloin, kun ne lasketaan tankkiauton letkusta veteen. Takaisinsaanti kookkaiksi kasvaneiden kalojen muodossa jää vähäiseksi tai jopa olemattomaksi.

     

    Lue lisää
    Julkaistu 12.04.2018
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Takaisin talviverkoille

    Ari Manninen

    Eläkkeelle siirtyminen ei tapahdu enää niin kuin vanhassa vitsissä, että istutaan ensin pari viikkoa kiikkustuolissa ja aletaan sitten pikku hiljaa keinua. Eläkkeellä nautitaan täysin siemauksin lisääntyneestä vapaa-ajasta. Omalla kohdallani se tarkoitti kalastusharrastuksen monipuolistamista ja paluuta myös talviverkkokalastuksen pariin.

    Lue lisää
    Julkaistu 06.03.2018
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Verkkokalastus - Talvikalastusoppia ammattilaisilta

    Ari Manninen, Ristiina

    Talviverkkokalastus on monen mielestä jopa helpompaa kuin kesäpyynti. Jään pinta on tasainen kovallakin tuulella, ja oikein pukeutunut kalastaja pärjää kelissä kuin kelissä. Viettäessäni päivän ammattikalastajien seurassa Haukivedellä sain lisäoppia siitä kuinka homman voi hoitaa entistäkin sutjakammin.

     

    Lue lisää
    Julkaistu 08.11.2016
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Pystyriimulla kuhaa ja madetta

    Risto Tarikka

    Loppusyksyllä ja alkutalvesta molempia lajeja saa lähes samoilta paikoilta ja samoilla verkoilla. Madetta pari metriä matalammasta kuin kuhia.

     

    Lue lisää
    Julkaistu 04.11.2016
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Siika vaatii kalastavat verkot

    Risto Tarikka, Liperi

    Suomessa tavataan puolenkymmentä alkuperäistä siikamuotoa. Näistä merialueen vaellussiika ja järvien planktonsiika ovat  nopeakasvuisia ja niiden saaliit perustuvat nykyisin lähes täysin poikasistutuksiin. Myös kookkaaksi kasvavan Inarijärven pohjasiian saaliit perustuvat osin istutuksiin.

    Lue lisää
    Julkaistu 13.09.2016
    Pyydyskalastus
  • {image:text}

    Muikkuverkot

    Risto Tarikka, Liperi

    Muikku on lyhytikäinen laji ja suotuisissa olosuhteissa nopeakasvuinen.

    Lue lisää
    Julkaistu 13.09.2016
    Pyydyskalastus