Pystyriimulla kuhaa ja madetta

Risto Tarikka

Loppusyksyllä ja alkutalvesta molempia lajeja saa lähes samoilta paikoilta ja samoilla verkoilla. Madetta pari metriä matalammasta kuin kuhia.

 

Kuva: Petteri Kontila

 

Kuha - lämpimän veden kala

Kuha hakeutuu yleensä lämpimään veteen. Järvissä loppusyksyllä kuha hakeutuu syvänteisiin, missä vesi on lämpimämpää kuin lähelle nollaa jäähtyvässä pintakerroksessa. Pienillä ja keskisyvillä vesillä kuha talvehtii noin 10 metrin ja suurilla ja syvillä vesillä yli 15 metrin syvyydessä. Parhaita talviverkkoalueita ovat laajojen syvänteiden alueella olevat matalikot ja niiden loivat rinteet sekä syvänteisiin työntyvät, vedenalaiset niemekkeet. Myös syvänteiden väliset kannakset ovat hyviä talviverkkopaikkoja.

Meressä lämpöolosuhteet ovat erilaiset kuin järvissä. Meressä kuha yleensä hakeutuu aiemmin jäätyvälle saaristo- tai lahtialueelle. Jäätymisvaiheessa kuha painuu yleensä aivan pohjaan, mutta keskitalvella se kohoaa hieman ylemmäksi.

 

Made - kylmän veden kala

Made on kylmän veden kala ja se nousee syvältä vesien jäähdyttyä syvänteiden rinteisiin ja matalien reunamille missä se saalistaa aktiivisesti kutumuikkuja ja kuoreita, ennen kuin siirtyy tammikuussa matalille kutupaikoille tai jokisuihin missä on kylmintä vettä.

 

 

Kuha- ja madeverkot

Vaikka kuha on karhea ja piikkinen kala, pitää kuhaverkon olla hyvin herkästi pyytävä. Myöhäsyksyn kylmässä vedessä, hämärässä sekä jään alla kuha liikkuu hitaasti ja vahvan lumen aikana vähän. Made vastaavasti on liukaspintainen ja päästään paksumpi, mutta kylmässä vedessä aktiivinen. Tavallinen ohutlankainen, 0.15-0.17 mm verkko pyytää kuhia ja mateita hyvin, jos se on pauloitettu keveällä alapaulalla ja vähän kantavalla yläpaulalla. Loppusyksyn ja talven pyynnissä parhaan saaliin saa 0.17 mm tai Iron Silk langasta tehdyillä riimu- ja pystyriimuverkoilla, jotka ovat tavallista verkkoa pyytävämpiä ja kestävämpiä. Pystyriimulla saa paremmin myös kookkaampia kuhia ja mateita kuin solmuväli valikoi.

Korkealla verkolla saa lisättyä saalismäärää, etenkin keskitalvella. Sopiva verkon korkeus on suurilla syvänteillä 3-5 m. Verkot on syytä laskea löysälle ja enintään kahden verkon avantovälein. Hyvien kuha- ja made saaliiden aikana verkot on koettava riittävän usein, vähintään 3-5 päivän välein.

Verkon solmuväli valikoi merkittävästi saaliskuhien ja –mateiden kokoa. Kuhien pitäisi tarttua verkon silmään vasta ennen rintaeviä. Riittävän suuri solmuväli vähentää kalojen tukehtumiskuolemia ja siten parantaa saaliin laatua sekä pidentää verkkojen koentaväliä.

Etelä-Suomen hyvätuottoisilla vesillä kuhan ja mateen verkkokalastus pystyriimulla on parhaimmillaan solmuväliltään 55-65 mm verkoilla. Kainuussa sekä muillakin Itä-Suomen syvillä tai karuilla vesillä, missä kuhat kasvavat hitaammin, sopiva solmuväli on vähintään 50-55 mm verkkoja. Kun tavoittelet kookkaampia, 2-5 kg painoisia kuhia ja mätimateita, pyydystä niitä 65-80 mm riimuverkoilla.

 

- Risto Tarikka, Liperi

Kalatalouskonsulentti Risto Tarikkalla on pitkä, yli 40 vuoden kokemus verkkokalastuksesta.


 



Lue lisää aiheesta