Muikkuverkot

Risto Tarikka, Liperi

Muikku on lyhytikäinen laji ja suotuisissa olosuhteissa nopeakasvuinen.

Muikkukannat vaihtelevat voimakkaasti, kasvuun vaikuttavat lähinnä muikkukannan tiheys ja käytössä olevat ravintovarat. Verkkokalastus on tärkeä pyyntimuoto lyhytikäisen ja yleensä nopeakasvuisen muikun talteenotossa sekä kannan uusiutumisessa. Voimakas verkkopyynti kasvukauden lopulla tekee tilaa seuraaville ikäluokille. Vapaa-ajankalastajien muikkusaaliista lähes 90 % saadaan verkoilla ja koko maamme muikkusaaliista verkoilla saadaan noin kaksi kolmasosaa.

 

 

Talvesta syksyyn

Muikun syönnösalueet sekä pyyntisyvyys vaihtelevat eri vuoden aikoina. Muikkuja voi pyytää myös jään alta. Talviverkot lasketaan alkutalvesta pintaan aivan jään alle, kiristettynä päätypainoilla pitkään avantoväliin. Muikkuverkot koetaan talvella vähintään joka toinen päivä.
Kirkkaissa vesissä muikut painuvat kevään lumettomilla jäillä syvänteisiin, noin 20 metrin syvyyteen, mistä niitä saa hyvin pohjaverkoilla.


Keväällä, jäiden lähdettyä muikut ovat nälkäisiä ja syönnöstävät lämpenevästä pintavedestä jopa keskipäivällä. Parhaita paikkoja ovat syvännealueiden läheisyydessä olevat ensiksi lämpenevät suojaisat ja  matalammat sekä lahtialueet, minne muikut kerääntyvät syönnökselle. Järvissä missä on runsaasti särkikaloja ja pikkuahvenia, rajautuu pintapyynti vesien lämmettyä yli 10 asteen yleensä yön pimeimpään hetkeen.

Kesällä kun vedet ovat lämmenneet ja pintaan on kerrostunut lämmintä vettä, verkoilla pyydettävät kookkaammat muikut oleskelevat syvännealueiden harppauskerroksessa. Kesän lämpötiloista ja vesistön koosta riippuen sisävesien harppauskerros on yleensä 5-15 metrin syvyydessä. Loppukesästä harppauskerros siirtyy syvempään. Elokuun lopulla muikkuverkot pitää laskea noin 10 metriä syvempään kuin juhannuksen aikaan. Kirkasvetisissä järvissä muikut oleskelevat päivällä useita metrejä syvemmässä kuin yöllä. Lämpiminä kesinä elokuussa muikkuja saa hyvin myös päivällä pohjasta, 15-20 m syvyydestä. Pohjapyynnissä sokkeliverkko on erinomainen välttämään kiiski- ja muuta pohjan pikkukalasaalista.

Kesällä muikkuverkot lasketaan kannatukselle, verkkojadan päistä tukevasti ankkuroiden ja vähintään 10 litran päätykellukkein. Välille laitetaan riittävästi kannatuskohoja, vähintään litra/verkko ja puolen verkon välein. Kannatuskohoissa käytetään solmutonta narua ja sopiva syvyys säädetään kiertämällä narua kohon ympärille. Tällöin vältytään narun sotkeutumiselta ja pintaveden salakka- tai ahvensaaliilta. Voimakas tuuli sekoittaa lämmintä pintavettä syvemmälle ja muuttaa muikun oleskelusyvyyttä syvemmäksi.
Kesän lämpimän veden aikaan muikkuverkot on koettavat vähintään puolen vuorokauden välein, etteivät muikut kuole ja pehmene verkkoon. Jos verkoista tulee sivusaaliina pieniä kuhia tai ahvenia, verkot pitää laskea muutamaa metriä syvemmälle kylmempään veteen. Muikun kutusyvyys ja -aika vaihtelevat eri järvissä. Muikut kutevat parvissa loivien selkä- ja rantamatalien rinteissä yleensä lokakuun puolivälin jälkeen, veden jäähdyttyä noin viiteen asteeseen. Poikkeuksena Pohjois-Karjalassa tavataan muutamista järvistä myös talvikutuista muikkukantaa, joka kutee vasta jääpeitteen alle.

Mätimuikut jäävät lihavampina hieman harvempiin verkkoihin kuin koiraat. Rehevissä järvissä pohjaverkoilla tapahtuvaa kutupyyntiä haittaavat runsaat kiiski-, särki- tai ahvenkannat. Näillä vesillä toimivat hyvin sokkeliverkot, joissa alaosa on harvempaa verkkoa tai verkot on kohotettava kannatukselle hieman pohjan yläpuolelle.
Suuremmilla järvillä muikkua voi pyytää muutamia viikkoja sulasta vedestä vielä kudun jälkeenkin. Kudun jälkeen muikut syönnöstävät matalilla ranta-alueilla ja pintavesissä. Kudun jälkeen muikut ovat laihoja ja tarttuvat solmuväliltään hieman tiheämpiin verkkoihin kuin kutumuikut.

 

 

Muikuille erikoispauloitus

Hyvä muikkuverkko poikkeaa pauloitukseltaan huomattavasti harvoista verkoista. Muikkuverkon silmä pauloitetaan tavanomaista avoimemmaksi, jolloin yläpaulan pituus on 30-33 metriä.
Muikkuverkon alapaulan on syytä olla huomattavasti raskaampi ja yläpaulan kantavampi kuin tavanomaisissa verkoissa.
Näin estetään muikkujen sotkeentuminen verkkoon ja verkko pysyy pyytävänä veden tuulivirtauksissa sekä suurillakin kalamäärillä. Kaksoispauloitus on erittäin hyvä estämään paulojen venymistä etenkin suurten vesien kohopyynnissä ja runsaalla syyssaaliilla. Välivesipyynnissä käytetään yleensä 3-5 m korkuisia ja pohjapyynnissä 1,5-3 m korkuisia verkkoja.
Yleensä muikkuverkot ovat 0,15 mm langan verkkoja, mutta paksumpi 0,17 tai jopa 0,20 pyytää hyvin ja kestää paremmin ahvenen ja särjen sivusaalista.

 

- Risto Tarikka, Liperi

Kalatalouskonsulentti Risto Tarikkalla on pitkä, yli 40 vuoden kokemus verkkokalastuksesta.

 



Lue lisää aiheesta



 

  • Ahti-lippumerkki pituus 2,4 m 2 lippua Ahti-lippumerkki pituus 2,4 m 2 lippua

    Ahti-lippumerkki pituus 2,4 m 2 lippua

    28,50 €

  • Leikkuulauta, elintarvikemuovia Leikkuulauta, elintarvikemuovia

    Leikkuulauta, elintarvikemuovia

    27,90 €