{image:text}

Särkikalojen syönti on järkevää

Karppikalojen lahkoon kuuluvia särkikaloja on meillä Suomessa 19 lajia. Näistä tavallisimmat ovat esimerkiksi särki, lahna, säyne, ruutana ja suutari. Paikallisia eroja lajien esiintyvyydessä toki on ja esim. turpaa, miekkasärkeä ja pikkuista allikkosalakkaa tapaa vain tietyissä vesistöissä. Särjet ovat kaikista kalaheimoista runsaslajisin ja se hyötyy vesien rehevöitymisestä. Suurin osa särkikaloista ovat sopeutuneet sameisiin, vähähappisiin vesiin, joissa on paljon kasvillisuutta.


 

särki
Särki

Lahna
Lahna

Salakka
Salakka

Sorva
Sorva

Suutari
Suutari

Mutu
Mutu

Ruutana
Ruutana

 

Vesistömme rehevöityvät – miten särkikalat vaikuttavat tähän?

Sinileväkukinnot valtaavat rantojamme ja vesistömme rehevöityvät. Tämä johtuu jätevesien ja valumavesien mukana tulevasta liiasta typestä ja fosforista. Miksi sitten puhutaan, että myös särkikalat vaikuttavat rehevöittävästi vesistöihin? Särjet etsivät syötävää vesistön pohjasta ja möyhentäessään pohja-aineksia sinne kertyneet rehevöittävät ravinteet palaavat takaisin kiertoon, mikä hyödyttää levien kasvua. Särjet syövät eläinplanktoneita, jotka taas poistavat vesistä levää käyttämällä sitä ravinnokseen. Tämä tarkoittaa, että levien luontaisten torjujien määrä vähenee ja levät pääsevät valtamaan lisää alaa.

 

särjet rehevöittävät vesistöjä

särjen syönti on ekoteko

 

Mitä enemmän levää vedessä on, sitä enemmän happea kuluu. Rehevöityminen pahentaa siis vesien happikatoa, joka puolestaan vapauttaa pohjaan varastoituneita ravinteita. Tämä kiihdyttää levien kasvua entisestään. Noidankehä on valmis. Happikato vaikeuttaa pohjaeläinten selviytymistä ja WWF:n mukaan Itämeren pohjassa on laajoja alueita, joilla ei ole enää mitään elämää. Vaikka särki hyötyy rehevöityvistä vesistä, monimuotoisuus kärsii.

 

Pärjäävätkö muut kalalajit rehevöityvissä vesissä?

Muut kalalajit joutuvat kilpailemaan runsastuvien särkikantojen kanssa, jolloin petokalat saattavat jäädä alakynteen. Vaikka kuha pystyy saalistamaan sameissa vesissä, hauelle ja ahvenelle se on haastavampaa. Ahvenen poikaset kilpailevat ravinnosta pienten särkikalojen kanssa ja tällä voi olla merkittävä vaikutus ahvenen kasvun hidastumiseen. Monin paikoin myös kalastus kohdistuu usein petokaloihin, kuten haukeen, ahveneen ja kuhaan. Petokalat ylläpitävät kalaston tasapainoa syömällä muita kaloja, myös särkeä. Kun särjen saalistajat vähenevät, särkikannat vahvistuvat.

 

Tee ekoteko ja syö särkeä

Särkikalojen syönti on järkevää, sillä se vähentää vesistöjen rehevöitymistä monella tapaa. Särkikannat pienenevät, jolloin vesistöjen monimuotoisuus säilyy rikkaampana. Vaihtamalla välillä hauki- tai ahvenaterian särkiateriaan, yhä useampi petokala jää vesistöön ylläpitämään tasapainoa. Särkikalojen syönti lisää eläinplanktoneiden määrää, joka puolestaan vähentää levien määrää ja kirkastuttaa vesiä. Ylen mukaan, jos kaikki suomalaiset söisivät kuukaudessa yhden särkikala-aterian, se poistaisi Itämerestä vuodessa 80 miljoonaa kiloa levää. Kotimaisella villikalalla on muihin eläinproteiineihin verrattuna pieni hiilijalanjälki ja on siksi ympäristöystävällinen valinta.


 

Lisää aiheesta:

#itämeridinner (Yle Luonto)
Rehevöittävätkö särkikalat vesistöjä? (Suomen luonto, Harri Dahlström)
Itämeren rehevöityminen (WWF)

Särkikalat (Luontoportti)
Rehevöityneiden järvien kalasto (KVVY.fi)

Särkikaloja pyytämällä ja ruoaksi valmistamalla voidaan vähentää vesistöjen kuormitusta (Maa- ja kotitalousnaiset, Kari Nyberg)