{image:text}

Pilkkikauden avaus

Taas on tullut se aika vuodesta että elohopea on painunut aika-ajoin miinukselle ja osa vesistöistä on saanut pilkkimiehen kestävän kannen. Pelkkä ajatus pilkille pääsystä rupeaa vetämään kalamiehen suupieliä ylös. Ensimmäinen toimenpide itselläni on siirtää kesäkalastustarvikkeet varastoon ja kaivaa pilkkireput ja kairat yms. sisätiloihin varusteiden läpikäymistä varten. Yleensä hektisten keväisten pilkkireissujen jäljiltä saattaa olla varustetappioita, sotkuisia siimoja ja katkenneita vapoja repunpohjalla.


Itse aloitan huoltoprojektin sillä, että levitän koko välinearsenaalin keittiön pöydälle. Tästä voi nopeasti silmäillä mitkä vavat vaativat uuden siiman, mitkä taas selviävät uusilla solmuilla ja siiman lyhentämisillä. Tyypillisesti varaan pilkkien huoltoa varten perjantai-illan. Mikä onkaan terapeuttisempaa toimintaa kuin hektisen työviikon jälkeen istua alas, rauhoittua ja keskittyä ainoastaan pilkkeihin ja niiden solmuihin. Mukaan voi toki mahduttaa uusien tapsien tekoa, kuunnella rauhoittavaa musiikkia ja nauttia yhden tai kaksi virvoketta...

 

 

 


Periaatteeni on, että teen joka vapaan vähintään uuden solmun sekä poistan n. 2 m siimaa vanhasta solmusta katsottuna. Mikäli siima tuntuu kuluneelta ja siinä näkyy vaurioita, tai jos yleiskuva jollain tavalla epäilyttää, vaihdan siiman uutteen. Laadukkaatkin pilkkisiimat ovat sen verran edullisia, että niitä vaihtaa vaikka tarvittaessa joka vuosi. Pilkkikelalle ei myöskään tarvitse yleensä laittaa kuin 15 metriä siimaa. Olen käyttänyt Asama Profire UTM pilkkisiimaa ja olen tämän todennut erittäin toimivaksi ja kestäväksi! Siima sai myös hyvät arvostelut Erä-lehden siimavertailussa (8-9/2014). Mikään ei ole karvaampaa kuin se tunne, kun siima katkeaa kalan tärpistä, tai se kun se mahdollinen ennätyskala näyttäytyy reiällä ja reikään nostossa kuuluu 'naps'. Tässä tilanteessa suolaa lisää haavaan se, että etukäteen on epäilyttänyt laskea kyseisen vavan siima veteen arveluttavan siiman takia. Myös kalustotappiot kannattaa ensihuollossa pistää ylös, jotta tietää hankkia uudet ottivieheet. Hyvä tapa on hankkia pilkkejä aina kaksin kappalein. Esimerkiksi morreilla pilkittäessä käytetään erittäin ohutta siimaa, ja valitettavan usein hauki tai pohja katkaisee siiman kesken kalastuksen. Silloin voi huokaista helpotuksesta, kun kopio päivän ottipelistä löytyy pilkkikukkarosta tai parhaassa tapauksessa varavavasta valmiiksi sidottuna.


Kun siimat on tarkistettu ja vaihdettu on aika siirtyä tarkastelemaan pilkkien sekä koukkujen kuntoa. Taipuneet tai katkenneet koukut vaihdetaan uusiin ja tylsät koukut teroitetaan. Kairojen terän kunto on hyvä tarkistaa ja hoitaa kuntoon. Kairojen ”tylsyyttä” ei aina välttämättä pysty silmämääräisesti toteamaan, ja mikäli edellisen reissun porauksia ei muista, voi olla hyvä käydä jollain läheisellä lammella tai laiturilla testaamassa teriä. Terävä kaira ei vaadi toimiakseen painamista tai suurta voimaa, ja mikäli terä pyörii lähes tyhjää, on syytä käydä kalastustarvikekauppiaalla kysymässä teroituspalvelua tai hankkia vaihtoteriä. Itse pidän varaterää mukana aina pilkkireissulla. Olen nimittäin oppinut tämän joskus kantapään kautta, kun ajoin lähes sadan kilometrin päähän pilkille, potkuttelin autolta noin kuusi kilometriä ja porasin pohjaan. Tämä tietenkin harmitti, ja myös samalla opetti pitämään varaterät mukana. Esimerkiksi Veto merkkiseen kairaan saa hankittua nopeasti vaihdettavan teräkruunun joka kulkee hyvin repun sivutaskussa.

 

 

Kun pilkit ja kaira on kunnossa, on aika tutkia hieman reppua. Edellisen talven jäljiltä jääneet roskat ja makkarakääreet voi huoletta heittää pois ja mahdolliset kala-astiat tiskata ja pestä. Valmiiksi pakatusta pilkkirepusta tulisi löytyä seuraavat asiat: valmiiksi sidottuja pilkkejä (paljon erilaisia), pilkkirasia jossa varapilkkejä, kunnolliset naskalit, heittoliina, pussi tai astia saaliille, sohjokauha, nostokoukku, varahanskat, syötit sekä pieni ensiapupakkaus josta löytyy sidontatarvikkeita.


Pilkkivälineistön löytää kalastustarvikeliikkeistä tai www.kivikangas.fi verkkokaupasta. Alkuun pääsee melko edullisesti ja tuhansien järvien ja meren maasta löytyy pilkkipaikkoja kaikille.

 

 




Tähän jutun loppuun pieni raportti kauden ensimmäisestä pilkkireissusta:

Marraskuussa oli pakkasta ollut noin kaksi viikkoa ja metsälammet olivat lupaavasti jäätyneet. Lähdimme Aleksin kanssa sunnuntaina 20.11. tutkimaan metsälampia Evijärvi-Pedersöre alueelle. Metsälammet yleensä antavat kalaa alkukaudesta ns. ensijäillä ja lumi ja -jääpeitteen kasvaessa syönti niillä loppuu kuin seinään. Pienissä metsälammissa on aina oma jännityksensä koska niistä voi löytää, varsinkin jos järvi on hieman kauempana tiestä, kiloluokan ahvenia. Tällä reissulla aloitimme tien varressa olevan jokeen yhteydessä olevassa kirkasvetisestä järvestä. Olosuhteet olivat todella upeat kun kirkkaan jään läpi pystyi näkemään vedenalaisen maailman kasveineen ja kaloineen. Heti ensimmäiset reiät rupesivat antamaan kalaa, mutta valitettavasti koko jäi pieneksi yhtä tasapainoon napannutta haukea lukuun ottamatta.

 


Kun totesimme järven antavan vain pientä kalaa, päätimme siirtyä seuraavalle lammelle, josta aikaisempina vuosina olemme saaneet vauraampaa kalaa. Järvelle oli noin viiden kilometrin siirtyminen autolla, sekä vartin kävely metsässä. Porasimme lampeen useita reikiä ja pilkimme noin kaksi tuntia ilman ainuttakaan tärppiä. Tämä pisti pohtimaan, mikä tähän paikkaan on tullut, onko happikato tai muu katastrofi vienyt kalat? Järven päällä oli ollut ohut lumikerros, joka tosin oli jo sulanut kalastuspäiväämme mennessä pois. Tämä on saattanut vaikuttaa syöntiin. Valoisaa aikaa oli vielä muutama tunti ja päätimme siirtyä itse Evijärven jäälle kokeilemaan syöntiä. Evijärvestä on vuosien saatosta noussut useita yli kilon raitapaitoja, ja siirtyessämme kalapaikalle tämä tieto sai meidät molemmat haaveilemaan suurahvenen nostosta jäälle.

 

 


Sopivan parkkipaikan löydyttyä siirryimme jäälle ja tarkastimme jäätilanteen. Sitä oli noin 15 cm kerros, mikä vaikutti hyvältä. Ja olihan joku tehnyt autonjäljetkin jäälle mikä tosin vaikutti järjen köyhyydeltä. Kairasimme n. 20 reikää ja kalansaanti oli hyvää, aamun ongelma kuitenkin toistui. Pientä kämmenen leveyden pituista ahventa nousi jäälle satakunta, päälle lisättynä vielä samaa kokoluokkaa olevat särjet. Ahvenet pääsivät takaisin varttumaan ja särjistä sain kaverille iskukoukkusyötit. Päivän hämärtyessä lopetimme kuitenkin hyvillä mielin kalastuksen, kausi oli avattu ja kalaa oli noussut jäälle. Tämän lisäksi saimme nauttia upeista olosuhteista kirkkailla ensijäillä.


Tulevia reissuja odotellessa, kireitä siimoja!


Pauli-Setä


 



Lue lisää aiheesta


 

 

Pilkkireissuun mukaan:

  • AHTI talvikäsine Thermo pro 912 AHTI talvikäsine Thermo pro 912

    AHTI talvikäsine Thermo pro 912

    7,95 €