Lahna


Lahko: karppikalat, heimo: särkikalat

Parhaat lahnakannat ovat Etelä- ja Keski-Suomen järvissä ja matalissa merenlahdissa rannikkoalueilla. Lahna on yleisyytensä, suuren kokonsa ja hyvänmakuisuutensa johdosta ollut perinteisesti arvostettu saalislaji. Yli kilon painoisten lahnojen rasvapitoisuus vaihtelee 4-10 %, ja ne soveltuvat hyvin savu- uuni- tai suolakaloiksi. Lahnan pääasiallista ravintoa ovat erilaiset toukat, simpukat, kotilot ja muut nilviäiset, joita se siivilöi pohjamudasta.
Lahnaa kannattaa pyytää myös vesistön hoidon kannalta, se on nimittäin nopea lisääntymään. Jos sitä ei kalasteta riittävästi, syntyy ylitiheitä kantoja ja lahnat jäävät kämmenen kokoisiksi, koska ravintoa ei riitä kaikille. Rehevöityneissä järvissä ja merialueilla tiheä ja huonokasvuinen kanta osaltaan ylläpitää rehevöitymistä. Tehokas pyynti parantaa jäljelle jäävien lahnojen kasvua, jolloin niiden käyttöarvo ruokakalana kasvaa. Oikeaoppinen lahnan perkaaja avaa kalan selkäpuolelta, minkä ansiosta kalan paksut selkälihat kypsyvät tasaisemmin.
 

lahna


Verkko

Solmuväli 70-100 mm, lanka 0,20-0,25 mm, multimonofil 0.12x3 – 0,15x3, nailon 210d/2 tai IronSilk-monikuitulanka. Parhaiten lahnaa saa riimuverkoilla.


lahnaverkko
lahnan kalastaminen verkolla
lahnan kalastaminen katiskalla

 

Syksy

Vesien viilennettyä syksyllä lahnat kerääntyvät talviparviksi syvänteisiin.
 

Talvi

Lahnat oleskelevat talven syvänteissä tai niiden laitamilla ja ne liikkuvat mahdollisimman vähän energiaa säästäen.
 

Kevät

Parhaiten lahnaa saadaan kutupaikoilta läheltä rantaa, kun vesi on lämmennyt noin 15 asteeseen. Kutu alkaa tuomen kukkiessa ja se saattaa kestää useita viikkoja aina heinäkuulle saakka. Lahna on arka kala, joka parvissa seuraa verkkoa etäältä sen nähdessään. Sen takia verkko kannattaa laskea huolimattomasti mutkille tai käyttää riimuverkkoa, jossa löysää liinaa on paljon.
 

Kesä

Isojen selkien lähellä olevat matalikot, lumpeikot ja ruovikkorannat ovat hyviä lahnapaikkoja lämpiminä kesäpäivinä.


 


Lue lisää aiheesta